Suomalaisesta tervaleppäpöheiköstä kreikkalaiseen oliivimetsään, Raumalta ison mutkan kautta länsikreikkalaiseen Agrínion kaupunkiin kävi tieni. Peippojen viserrys vaihtui kaskaiden surinaan, talitintit tulikärpäsiin. Tässä kuvauksessa emme keskity matkantekoon vaan itse määränpäähän, josta tuli kotini kahdenkymmenen vuoden ajaksi. Vien lukijan matkalle siihen Kreikkaan, josta lomakohteissa saa vain aavistuksen. Kerron, mikä sai silmäni pyöristymään hämmästyksestä, mikä taas ihastuksesta ja miten suomalaisena naisena sopeuduin tiiviiseen kreikkalaiseen sukuun. Auringon kyllästämät valokuvat siirtävät lukijan viimeistään oliivipuiden siimekseen. Tervetuloa matkalle mukaan!
Lenita Lehto on Raumalla vuonna 1961 syntynyt kielten tuntiopettaja, joka eli Kreikassa yli 20 vuotta ja muutti kreikkalaissuomalaisen perheensä kanssa kriisiä pakoon takaisin synnyinkaupunkiinsa vuonna 2014. Hän on opiskellut vieraita kieliä ja työskennellyt matkaoppaana seitsemän vuotta. Lehto on aikaisemmin julkaissut teoksen Suomityttö oliivimetsässä (2015), joka kertoo hänen vuosistaan Kreikassa, kreikkalaisuudesta ja suomalaisen naisen sopeutumisesta tiiviiseen kreikkalaiseen sukuun. Hänen sydäntään lähellä on luonto ja ihmiset, jotka osaavat nauraa itselleen.
Lenita saapuu Dimitriksen kotikylään Agrínioon ja aivan uusi elämänvaihe osana kreikkalaista perhettä alkaa. Tästä alkaa myös kirjan ehdottomasti mielenkiintoisin osuus, sillä lukija suorastaan tempaistaan mukaan kreikkalaisen elämänmenon ytimeen. Hääseremoniat, lasten kastaminen, perheen ja uskonnon merkitys, perinteet ja uskomukset... Ensimmäiseksi hämmästyn sitä yhtenäisyyttä, jolla tapaa näistä asioita olen kuullut Kreikan matkoillamme tai lukenut toisaalla. Toiseksi hämmästyn kaikkea sitä uutta, mitä kirjasta voin Kreikka-kuvaani ammentaa. Ja tietenkin oliivipuut - niillä on aina kiistaton merkityksensä ja painava paikkansa! (...) ps. Tätä lukisin jatko-osankin.
Suomityttö oliivimetsässä
Venttiili - Pohjois-Kreikan Suomi-Seuran tiedote
lokakuuta 2015
Kirja koostuu useista kokonaisuuksista ja kaikki kreikkalaisen elämän yksityiskohdat tulevat lukijalle tutuiksi kirjoittajan tarkkojen huumorinhöystämien huomioiden myötä. (...) Tekstiä on miellyttävää lukea rivien välistä pilkistävän positiivisuuden takia. Siitä on kirjoittajalla ollut varmaan apua suhtautumisessa kirjassa kerrottujen yllättävienkin ja suomalaiselle vieraiden kreikkalaisten uskomusten ja taikauskon suhteen. Eräs kirjan kohokohdista on viikon kestävä oliivinkeräysretki vuorelle ja kuvaus oliivien tuotantoprosessista. (...) Lukijalle jää lämmöllä kirjoitetusta kirjasta onnellinen jälkimaku. Oliivimetsän ja sitruspuiden tuoksu ja lintujen laulu ympäröi lukijaa vielä pitkään lukemisen jälkeen.
Kreikkaa muillekin kuin turisteille
Elämäntarina
joulukuuta 2015
Muinaiskreikkalaista sivistystä Lehto ei sanottavasti käsittele, mutta meidän aikamme kansankulttuuria hän valaisee tarkasti ja kuvaa suku- ja perheyhteyttä niin intensiivisesti, että lukija tuntee ne ihollaan. (...) Teos on kirjoitettu eloisasti ja notkeasti, lauseet vievät mukanaan. (...) Suomityttö oliivimetsässä poikkeaa virkistävästi siitä turisteille tarjottavasta houkutuskirjallisuudesta, joka täyttää kirjakauppojen Matkailu-hyllyt.
Suomityttö oliivimetsässä
Tuhansia sivuja -blogikesäkuuta 2015
Lenita saapuu Dimitriksen kotikylään Agrínioon ja aivan uusi elämänvaihe osana kreikkalaista perhettä alkaa. Tästä alkaa myös kirjan ehdottomasti mielenkiintoisin osuus, sillä lukija suorastaan tempaistaan mukaan kreikkalaisen elämänmenon ytimeen. Hääseremoniat, lasten kastaminen, perheen ja uskonnon merkitys, perinteet ja uskomukset... Ensimmäiseksi hämmästyn sitä yhtenäisyyttä, jolla tapaa näistä asioita olen kuullut Kreikan matkoillamme tai lukenut toisaalla. Toiseksi hämmästyn kaikkea sitä uutta, mitä kirjasta voin Kreikka-kuvaani ammentaa. Ja tietenkin oliivipuut - niillä on aina kiistaton merkityksensä ja painava paikkansa! (...) ps. Tätä lukisin jatko-osankin.
Suomityttö oliivimetsässä
Venttiili - Pohjois-Kreikan Suomi-Seuran tiedotelokakuuta 2015
Kirja koostuu useista kokonaisuuksista ja kaikki kreikkalaisen elämän yksityiskohdat tulevat lukijalle tutuiksi kirjoittajan tarkkojen huumorinhöystämien huomioiden myötä. (...) Tekstiä on miellyttävää lukea rivien välistä pilkistävän positiivisuuden takia. Siitä on kirjoittajalla ollut varmaan apua suhtautumisessa kirjassa kerrottujen yllättävienkin ja suomalaiselle vieraiden kreikkalaisten uskomusten ja taikauskon suhteen. Eräs kirjan kohokohdista on viikon kestävä oliivinkeräysretki vuorelle ja kuvaus oliivien tuotantoprosessista. (...) Lukijalle jää lämmöllä kirjoitetusta kirjasta onnellinen jälkimaku. Oliivimetsän ja sitruspuiden tuoksu ja lintujen laulu ympäröi lukijaa vielä pitkään lukemisen jälkeen.
Kreikkaa muillekin kuin turisteille
Elämäntarinajoulukuuta 2015
Muinaiskreikkalaista sivistystä Lehto ei sanottavasti käsittele, mutta meidän aikamme kansankulttuuria hän valaisee tarkasti ja kuvaa suku- ja perheyhteyttä niin intensiivisesti, että lukija tuntee ne ihollaan. (...) Teos on kirjoitettu eloisasti ja notkeasti, lauseet vievät mukanaan. (...) Suomityttö oliivimetsässä poikkeaa virkistävästi siitä turisteille tarjottavasta houkutuskirjallisuudesta, joka täyttää kirjakauppojen Matkailu-hyllyt.