Pirtun tie, Rutt 96

Kari Wikholmin autofiktiivinen esikoisromaani Pirtun tie- Rutt 96 on veikeä yhdistelmä totta ja tarua. Kirjan henkilögalleriaan kuuluu niin historiasta tunnettuja suomalaisia kuin Tammisaaren alueen paikallisia kuuluisuuksia ja saksalaisia sotilaita. Kevään ja kesän 1930 -tapahtumissa vilahtaa yllättäviä nimiä, joista osa olisi kaikeksi yllätykseksi oikeasti voinut olla paikalla ja tapahtumia, joiden yhteys toisiinsa kulkee toden ja tarinan rajamailla. Wikholmin kirjan voi myös lukea fiktiivisenä sukujen tarinana. Hän on kirjaa valmistellessaan halunnut selvittää asioita, joista ei edelleenkään haluta kertoa kaikkea. (...) Wikholm on kirjaa kirjoittaessaan perehtynyt varsin laajasti Tammisaaren alueen tapahtumiin ja se näkyy niin henkilöhahmojen kuin paikkojen ja tapahtumien kuvauksissa. Veneilijänä hänen kuvauksensa merellä kulkemisesta kuulostavat uskottavilta.

Kirjan parasta antia on sen juoni, erityisesti jos pitää elokuvista. Tapahtumien yksityiskohdat kerrotaan usein jopa juurta jaksain ja sekä henkilöhahmot että tapahtumat voi nähdä kirkkaasti omassa mielessään.

Heti alun jälkeen alkoi tuntua, että tämä kirja on huutanut tarvettaan tulla kirjoitetuksi. Onneksi Kari Wikholm on tämä huudon kuullut, sillä se on hieno kirja pirtukaupasta Raaseporin ja Inkoon alueella mutta myös paljon enemmän. Minusta tämä kirja antaa hienon kuvan tuon rannikkoseudun elämästä, ristiriidoista ja perinteistä. (...) En paljasta juonesta enempää, sillä tarina kaikkine käänteineen on nautinnollista luettavaa, sillä siinä on pirtukaupan lisäksi lukuisia kiinnostavia käänteitä, jotka hienosti kuvaavat 30-luvun ilmapiiriä ja poliittista tilannetta. Kirjaan on upeasti aikaansaatu aito 30-luvun tunnelma mm. aikakauteen kuuluvan musiikin ja esiintyjien kautta. (...) Kirjan voi lukea dekkarimaisena pirtukaupan kuvauksena, mutta se on paljon muutakin. Siinä on laaja kuvaus suomalaisten sukellusveneiden testauksesta ja suomalaisten ja saksalaisten (Weimarin) yhteistyöstä tällä alueella. Kirja kuvaa myös hienosti alueen rannikkolaivurein toimintaa ja purjehtimista Inkoon ja Raaseporin alueella ja myös matkoja Tallinnaan saakka. Minusta myös nämä purjehdusretket ja saariston reittien kuvaukset ovat kirjan arvokasta antia ja osin paikallista kulttuuria ja perinnettä. Kirja on fiktiota, mutta se sisältää hengästyttävän määrän faktaa. Erityisesti teknistä tietoa laivojen moottoreista, sukellusveneistä, zeppeliinistä ja salakuljettajien ja poliisin käyttämistä veneistä ja autoista. Kirja on kultakaivos monelle näiden alojen harrastajalle. (...) Tämä on kirja jonka tulisi kulua jokaisen Raaseporin ja Inkoon alueella asuvan käsissä. Tämä luo alueelle sellaista, osin historiallisesti totuudellista, osin legendamaista historiaa, joka on arvokasta. Siksi toivoisin, että Kari Wikholm jatkaisi vielä kirjoittamista alueen historiaan liittyvistä aiheista. (...)Tämä kirja on lahja läntisen rannikkoalueen asukkaille ja myös muille lukijoille. Se tuo fiktion kautta lähemmäksi alueen historiaa ja perinteitä. Ja sehän on meille kaikille tärkeää.

Wikholmin kunnianhimoinen esikoisromaani on yhdistelmä meriseikkailua, dekkaria ja kehityskertomusta. (...) Wikholm kuvailee hyvin nuoren Suomen kasvukipuja. Ajat ovat olleet ankarat, ja kansalaissodan arvet aristavat yhä. Tammisaaren vankileirit vilahtelevat puheissa ja muistoissa. Toisaalta sodanaikaisilla tekemisillä on voinut saada henkilökohtaista etua. (...) Kari Wikholm on sulauttanut kokemuksiaan ja merellistä harrastuneisuuttaan tekstiin taidokkaasti. Sen huomaa pitkin matkaa, mutta erityisesti alun merenkäyntikohtauksessa ja sukellusveneen kyydissä oltaessa. (...) Pirtun tie – Rutt 96 etenee riuskasti ja miehekkäästi kuin Alistair McLeanin jännärit, huumorin ripauksella ryyditettynä.