Skip to the end of the images gallery Vaihda navigointi
Skip to the beginning of the images gallery Vaihda navigointi
Länsirajan tarinoita.
Petsanmäestä Kalkkuun. Kalkun ja ympäristön historiaa
Historia, uskonto & humanistiset tieteet
ePUB
12,1 MB
DRM: Vesileimaus
ISBN-13: 9789515688613
Kustantaja: Books on Demand
Julkaistu: 08.12.2017
Kieli: suomi
Saatavilla::
11,99 €
sis. alv.
Heti ladattavissa
Ota huomioon, että tätä e-kirjaa ei ole mahdollista lukea Amazon Kindle -lukulaitteella, vaan ainoastaan laitteilla, joiden software mahdollistaa ePub-tiedostojen avaamisen ja lukemisen. Lisätietoja
Kalkku on Tampereen kaupungin läntisin kaupunginosa. Kalkku, joka aiemmin tunnettiin nimellä Petsanmäki, sijoittuu Myllypuron maisemiin. Petsanmäkeä oli vain länsirannalla, mutta nykyisin Kalkku on laajentunut myös itään Myllypurosta Kalkun- ja Musta-vuoren alueille.
Historiallisesti Kalkun alue on kuulunut Pirkkalan pitäjän Harjun jakokunnan Pitkäniemen kylään. Kylässä on ollut sekä Pitkäniemen että Villilän talon maita. Pysyvä asutus Kalkkuun tuli vasta ensim-mäisen torpan myötä 1831. Ensimmäiset asukkaat paikalla olivat jo kivikaudella Suomusjärven kulttuurin varhaisvaiheessa, 8. vuosituhannen lopulla tai seuraavan vuosituhannen alussa. Asuinpaikastaan nykyisen Nokian rajan tuntumassa he saattoivat tähystää Pyhäjärven selälle ja tarkkailla vieressä virtaavaa mahtavaa Myllypuroa, joka vuosituhansien kuluessa on mahtavasta virrasta kutistunut pikku puroksi.
Kalkkua ei voi ajatella vain Myllypuron varrella sijaitsevana alueena, vaan sen historiaan kuuluu olennaisesti myös lähiympäristö. Keskeisimpinä vanhat Pitkäniemen ja Villilän kylät, mutta ei pidä unohtaa myöskään Raholaa ja Kaarilaa, jotka ova lähinaapureita ja ovat osaltaan vaikuttaneet alueen kehitykseen vuosisatojen ajan. Siten Kalkun historia on myös sen lähinaapureiden historiaa.
Historiallisesti Kalkun alue on kuulunut Pirkkalan pitäjän Harjun jakokunnan Pitkäniemen kylään. Kylässä on ollut sekä Pitkäniemen että Villilän talon maita. Pysyvä asutus Kalkkuun tuli vasta ensim-mäisen torpan myötä 1831. Ensimmäiset asukkaat paikalla olivat jo kivikaudella Suomusjärven kulttuurin varhaisvaiheessa, 8. vuosituhannen lopulla tai seuraavan vuosituhannen alussa. Asuinpaikastaan nykyisen Nokian rajan tuntumassa he saattoivat tähystää Pyhäjärven selälle ja tarkkailla vieressä virtaavaa mahtavaa Myllypuroa, joka vuosituhansien kuluessa on mahtavasta virrasta kutistunut pikku puroksi.
Kalkkua ei voi ajatella vain Myllypuron varrella sijaitsevana alueena, vaan sen historiaan kuuluu olennaisesti myös lähiympäristö. Keskeisimpinä vanhat Pitkäniemen ja Villilän kylät, mutta ei pidä unohtaa myöskään Raholaa ja Kaarilaa, jotka ova lähinaapureita ja ovat osaltaan vaikuttaneet alueen kehitykseen vuosisatojen ajan. Siten Kalkun historia on myös sen lähinaapureiden historiaa.
Kirjoita oma arvostelu
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.