Elinpiiri

N. O. Laveajoen esikoisrunokirjan runot kertovat yksinäisyydestä. Kooltaan kirja ei ole iso. Se on pieni ja kevyt. Mutta sanat kirjan sisällä putoavat painavina lukijan mieleen. Runot kuvaavat yksinäisyyttä arjen asioiden kautta. Sitä, kun laittaa ruokaa yhdelle, tiskaa yksin ja yrittää viikata parittomia liinavaatteita symmetrisesti. On niin kauan siitä, kun on kuullut jonkun sanovan oman nimen, että se ei oikein tunnu enää omalta.
Kirjan runot ovat lyhyitä ja ymmärrettäviä, eivät koukeroisia ja liian vaikeita. Tämän kirjan voi lukea, vaikka ei olisi tottunut analysoimaan runoja. (...)

(...) Nopeasti luettuna runot pyykkäämisestä, vaatteiden viikkauksesta ja kodista vaikuttavat arkisilta havainnolta tavallisesta arjesta. Kun kuitenkin lukee runon uudestaan ja miettii itsensä tilanteeseen mukaan, alkaa huomata syvyyden ja värit runojen sanoista ja niiden välistä.(...)
Elinpiiri on täynnä yksinäisyyden hetkiä, joten jokaiselle lukijalle varmasti löytyy näistä runoista omansa.

N. O. Laveajoki on minimalistinen runoilija, joka pyrkii olemaan teksteissään sukupuolineutraali. (...)