Tiimipalaverissa Duracell Doris heittelee kommentteja ja ärsyttää muita. Pehmo Pauli on hiljaa, kärsii väittelyistä ja riitaisasta tunnelmasta. Jahkailija Jaana kertoo mielipiteensä ja yrittää perustella, mutta Doris ei jaksa kuunnella. Käskijä Kallu jyrää muut asenteella Minä olen oikeassa".
Tämä tiimi ei pysty yhteistyöhön. Esihenkilölläkin on suuria vaikeuksia saada tilanne rauhoittumaan ja keskustelun asialliseksi. Tuskin onnistuu. Aikaisempien kokemustensa perusteella hän ei jaksa kunnolla edes yrittää.
Näin ei tarvitsisi olla. Doriksella, Paulilla, Jaanalla ja Kallulla on kaikki mahdollisuudet yhteistyöhön, josta syntyy työpaikalla erinomaista tulosta ja innostava ilmapiiri. Heistä pitää vain saada parhaat puolet esiin - ja heidän tulee huomioida toistensa erilaisuus sekä käsittää, miksi tiimiin tarvitaan erilaisia ihmisiä kuin he itse.
Doris tuottaa uusia ideoita ja innostaa muita. Pauli kuuntelee kaikkia ja kannustaa. Jaana pohtii tarkkaan ehdotusten taustoja ja mahdollisuuksia. Kallu pitää tavoitteet ja budjetit kirkkaana mielessä. Erilaisuuden tuottamasta lisäarvosta syntyy tiimin voimavara. Tiimi kykenee toimimaan itseohjautuvasti ja esihenkilö osaamisineen voi siirtyä muihin tehtäviin, koska häntä ei enää tarvita tiimin johtamisessa.
Tämä kirja esittelee, miten tiimissä saadaan paras esiin eri ihmistyypeistä ja miten vältetään ihmisten erilaisuudesta johtuvat turhat riidat. Kirja toimii oppaana erityisesti esihenkilöttömyyteen pyrkiville tiimeille, mutta vinkit ovat helposti hyödynnettävissä myös perinteisissä organisaatioissa.
Kirjan ovat kirjoittaneet kaksi Kallea: isä ja poika, Karl-Magnus Spiik ja Karl-Johan Spiik.
Vanhempi Kalle, ekonomiyrittäjä ja Liikkeenjohdon Konsultit (LKL) ry:n jäsen Karl-Magnus Spiik, on ollut uudistamassa johtamiskulttuureita yrityksissä, kunnissa ja valtionhallinnossa. Hänen uransa alussa johtajakeskeisestä mallista siirryttiin Suomessa organisaatiokeskeiseen. Seuraava askel oli siirtyminen nykypäivän saavutuskeskeiseen johtamiskulttuuriin. Tämän päivän suurin haaste on painopisteen siirtäminen yksilökeskeiseen johtamiskulttuuriin, jossa Karl-Magnus käyttää hyväkseen nuoremman Kallen eli Karl-Johanin yksilö- ja yhteisökeskeisen johtamiskulttuurien vankkaa osaamista ja kokemuksia.
Karl-Johan Spiik
Nuorempi Kalle eli Karl-Johan Spiik on kirjoittanut kirjasarjan kaksi ensimmäistä osaa yhdessäohjautuvasta tiimistä ja jaetusta johtajuudesta. Karl-Johan on työskennellyt lähes kaksi vuosikymmentä yhteisöohjautuvan mallin parissa ja perehtynyt ketteriin projektimenetelmiin. Uran aikana ihmistuntemus on noussut erittäin tärkeään asemaan. Yhteistyössä Karl-Magnuksen kanssa saadut opit ihmisten erilaisuudesta ovat auttaneet ymmärtämään paremmin myös erilaisia johtajuuskulttuureita.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.