Elämänkerrallinen ja raaka proosa naisen taistelusta äidiksi ja sinuksi itsensä kanssa. Kirjan päähenkilön omakuvaa muovaavat lapsuudessa koetut traumat, sekä manipulointi ja väkivaltainen suhde. Hänen sisäinen matkansa on jatkuvaa kamppailua, jossa vuoroin vaihtelevat sinnikkyys ja usko onnistumiseen, sekä pettymys ja paluu lapsena koettuihin pettymyksiin ja alkoholismin tuomaan turvattomuuteen. Keskeiseksi nousee rohkeus ottaa askel kohti itsenäistä elämää ja tahtotila olla ainoastaan oman elämänsä ja valintojensa vanki. Ironinen ja mustalla huumorilla maustettu tarina nostaa esiin myös vahvan feministisen ajatusmaailman, jossa itsekunnioituksen puute ja muiden odotusten täyttäminen saavat taistelun tuntumaan loputtomalta kamppailulta vailla selkeää päämäärää. Lisäksi naisen kunnioitus isovanhempiaan kohtaan nousee päähenkilön voimavaraksi ja samalla myös pohjustaa entisestään ikävää ja kaipuuta. Äidiksi tuleminen murskaa haaveet erakoitumisesta ja herättävät vahvat syyllisyyden tunteet, kun mukaan astuu psykiatrinen sairaus. Taistelu jatkuu, mutta ratkaisun alku onkin yksi pienistä ajatuksen pirstaleista.
Vahvat mielipiteet omaava esikoiskirjailija ja äiti. Luonteeltaan määrätietoinen taistelija ja pohtija, kuten kirjansa päähenkilö. Suurimmat sankarit elämässä ovat olleet edesmenneet isovanhemmat. Kirjoittaminen on osa omaa henkistä kasvua ja sisäistä psykoterapiaa luonnon ja äitiyden rinnalla.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.