Sijoitettujen lasten elämä on täynnä raportteja, kontrollia ja kuria. Tämä omaelämäkerta käy läpi kontrollin vaikutuksia yhden lapsuudessaan sijoitetun suomalaisnaisen elämässä. Mitä lapsille samalla opetetaan, kun heidän käsketään kuunnella puolituntemattomia kyseenalaistamatta?
Kirjassa käsitellään myös hyväksikäytön vaikutuksia elämään, mutta hyväksikäyttökohtauksia ei kuvata. Kirjassa on pari lukua itsetuhoisuudesta. Niiden alussa on varoitukset, jotta ne voi halutessaan ohittaa.
Teos on eräänlainen hybridi, joka yhdistelee esseististä ja kerronnallista ainesta. Kirjassa esitellään myös keinoja, joiden avuilla elämässä voi päästä eteenpäin traumoista ja vaikeuksistakin huolimatta. Aiheita, kuten yksinäisyyttä, motivaatiota ja valtaa käsitellään paitsi henkilökohtaisesti myös yleisesti.
Martta Piiluoto on lähes 30-vuotias kirjailija, joka kirjoittaa salanimen takaa. Hänelle tärkeitä arvoja ovat empaattisuus ja yhdenvertaisuus, ja hän haluaa kirjoillaan puuttua epätasa-arvoon, yksinäisyyteen ja masennukseen.
(...) Kirja on jossain määrin lyhyiden esseiden kokoelma, elämäkerta sekä myös opas. Kirjassa sekoittuu tutkittu tieto sekä puhdas oma näkemys ja kokemus. Kirjailija kertookin kirjoittaneensa osana toipumisprosessiaan ja tuo matka on luettavissa rivien välistä. Aluksi ahdistaa, mutta loppua kohden vaikeatkin aiheet ovat jo pehmeämpiä lukea. (...) Tästä kirjasta saisi vertaistuellista sekä tutkittua tietoa yksissä kansissa. (...)
Martta Piiluoto - Tämä ei ole sinun kotisi
Lukutoukan luetut sivut - Blogiheinäkuuta 2023
(...) Kirja on jossain määrin lyhyiden esseiden kokoelma, elämäkerta sekä myös opas. Kirjassa sekoittuu tutkittu tieto sekä puhdas oma näkemys ja kokemus. Kirjailija kertookin kirjoittaneensa osana toipumisprosessiaan ja tuo matka on luettavissa rivien välistä. Aluksi ahdistaa, mutta loppua kohden vaikeatkin aiheet ovat jo pehmeämpiä lukea.
(...) Tästä kirjasta saisi vertaistuellista sekä tutkittua tietoa yksissä kansissa. (...)