Skip to the end of the images gallery Vaihda navigointi
Skip to the beginning of the images gallery Vaihda navigointi
Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743
Historia, uskonto & humanistiset tieteet
ePUB
3,3 MB
DRM: Vesileimaus
ISBN-13: 9789528008378
Kustantaja: Books on Demand
Julkaistu: 26.03.2019
Kieli: suomi
10,99 €
sis. alv.
Heti ladattavissa
Ota huomioon, että tätä e-kirjaa ei ole mahdollista lukea Amazon Kindle -lukulaitteella, vaan ainoastaan laitteilla, joiden software mahdollistaa ePub-tiedostojen avaamisen ja lukemisen. Lisätietoja
Tuntematonta Suomen historiaa tutuksi.
Kaakkoisen Suomen rannikko tallautui joukkojen jalkoihin, kun Venäjän sotavoimat seurasivat Ruotsin perääntyvää armeijaa, joka antautui Helsingissä 1742.
Talonpoikien tuvat paloivat ja asukkaat pakenivat piilopirtteihinsä Kummikirkon kiville, Mettimajan harjulle, Rekniskorpeen tai paikkoihin, joilla ei ole enää nimeäkään. Hamina sytytettiin tuleen, ja Porvoossa kaikki ikkunat lyötiin säpäleiksi. Omat joukot korjasivat talonpoikien viljaa hevostensa syötäväksi. Kansa pelkäsi vihollisen etujoukkoja, husaareita, kasakoita ja kalmukkeja.
Venäjän armeijan saksalainen lääkäri Lerche, ruotsalainen pappi Tiburtius, tanskalaiset sotilastarkkailijat Hauch ja Diethardt kertovat päiväkirjoissaan kokemuksista Suurella Rantatiellä. Kirkonkirjojen haudattujen luettelot saavat tutkijan hätkähtämään. Hattujen sotaa ja pikkuvihaa on usein pidetty sivuseikkana Suomen historiassa, mutta joillain alueilla se oli kaikkein julmin viha. Pikkuviha ulotetaan tässä kirjassa vuoteen 1741, vaikka se tavallisesti on aloitettu vuodesta 1742.
Kaakkoisen Suomen rannikko tallautui joukkojen jalkoihin, kun Venäjän sotavoimat seurasivat Ruotsin perääntyvää armeijaa, joka antautui Helsingissä 1742.
Talonpoikien tuvat paloivat ja asukkaat pakenivat piilopirtteihinsä Kummikirkon kiville, Mettimajan harjulle, Rekniskorpeen tai paikkoihin, joilla ei ole enää nimeäkään. Hamina sytytettiin tuleen, ja Porvoossa kaikki ikkunat lyötiin säpäleiksi. Omat joukot korjasivat talonpoikien viljaa hevostensa syötäväksi. Kansa pelkäsi vihollisen etujoukkoja, husaareita, kasakoita ja kalmukkeja.
Venäjän armeijan saksalainen lääkäri Lerche, ruotsalainen pappi Tiburtius, tanskalaiset sotilastarkkailijat Hauch ja Diethardt kertovat päiväkirjoissaan kokemuksista Suurella Rantatiellä. Kirkonkirjojen haudattujen luettelot saavat tutkijan hätkähtämään. Hattujen sotaa ja pikkuvihaa on usein pidetty sivuseikkana Suomen historiassa, mutta joillain alueilla se oli kaikkein julmin viha. Pikkuviha ulotetaan tässä kirjassa vuoteen 1741, vaikka se tavallisesti on aloitettu vuodesta 1742.
Kirjoita oma arvostelu
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.