Suomen muutosmatka kolmen konkarin kertomana - Kansalaisten pärjääminen ja pärjäämistaidot keskiössä - SOTE 3.0: uusi toimintatapa ja uusi organisaatio
Sote 3.0:n palvelulupaus on yksilölle syntyvä pärjäämislisä. Nopea palveluihin pääsy ja prosessien sujuva läpimeno ovat laatunäkökulmasta välttämättömiä. Pärjäämislisä koostuu taidoista, joilla haasteet kohdataan ja joiden avulla ihmiset ohjaavat oman elämänsä kulkua joko yksin, yhdessä läheisten tai verkoston avulla. Palvelulupaus toteutuu vasta, kun palvelun avulla aikaansaatu tulos toimii arjessa. Työvälineinä ovat pärjäämishyötymalli ja henkilöstön uudet kompetenssit.
Suomi on yksi hyvinvointialue. Ehdotamme koko maan kattavan kuluttajaosuuskunnan perustamista järjestämään ja tuottamaan SOTE-palvelut tukemaan ihmisten pärjäämistä. Ensi vaalikaudella tähän isoon hyvinvointialueosuuskuntaan sulautetaan nykyiset hyvinvointialueet. Osuuskunnalla on omat vaaleilla valittavat rakenteet (valtuusto ja senaatti).
Valtionvarainministeriön kanssa sovitaan raha-asiat sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Sisäministeriön kanssa hyvinvointipoliittiset ja pelastustoimen tavoitteet. Näin menetellen loppuu eri ministeriöiden ja Eduskunnan mikromanagerointi ja alueiden asioiden sörkkiminen.
Opetusministeriöltä tilataan henkilöstö tuleville vuosille sekä määrien että siltä edellytettävien kompetenssien (kyvykkyyksien) suhteen. Muutos ravistelee koko SOTE:a, koska koulutuskin joudutaan uudistamaan perusteitaan myöten.
Ollin tausta on yhteiskuntatieteissä ja sosiaalipolitiikassa, soten suunnittelutoiminnoissa Pirkanmaalla sekä valtakunnallisesti Stakesissa, hiukka THL:ssä ja sitten Valvirassa niin kehittämis- kuin johtamistehtävissä. Julkiseen työuraan on liittynyt valtionosuusjärjestelmään liittyviä valmistelu- ja suunnittelutehtäviä, valtakunnallisten tilastojärjestelmien kehittämistä sekä tietojärjestelmäprojektien vetovastuita. Valvirassa tietojohtajana tuli tutuksi tiedonhallinnan kaikki puolet. Eläköitymisen jälkeen oli mahdollista siirtyä konsultin töihin. Siellä ytimessä olivat tietojohtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. 2010- luvulta lähtien Olli on pitänyt omaa blogiaan sote tiedonhallinnasta (http://ollintuumailut.blogspot.com). Aiheeseen liittyen on syntynyt myös kolme eri kirjaa sekä juttuja Tietoasiantuntijalehteen, jonka toimituskunnassa Olli on ollut toista kymmentä vuotta.
Kauko Koivuniemi
Kaukon kiinnostus terveyden ja pärjäämisen käsitteitä ja niitä ylläpitäviä järjestelmiä ja järjestelyitä kohtaan on vanhaa perua. Mies valmistui Turun yliopistosta samaan aikaan, kun kansanterveyslaki astui voimaan aprillipäivänä 1972. Kaikki opinnäytetyöt koskettelivat tätä aihepiiriä. Ensimmäinen työpaikka kansanterveystieteen laitoksen assistenttina aukeni juuri vuonna 1972 perustetusta lääketieteellisestä tiedekunnasta Tampereella. Sitä seurasi nelivuotinen taival PT-suunnitteluasioiden käynnistämisen parissa keskussairaalapiirissä. Vuonna 1977 ruoho aidan toisella puolella Turussa houkutti. Markkinointijohtajan näkökulmasta avautui aivan uudet näköalat elämään ja maailmaan. Se virkisti miestä ja mieltä. Samanaikaisesti kiinnostus terveydenhuoltoon syveni ja lisensiaattityö valmistui 1984. Illanistujaisissa kaksi turkulaista lääkäriä houkuttelivat miehen perustamaan yrityksen. Niin myös tapahtui. Sen asiakkaisiin kuuluivat erilaiset palvelualan yritykset, organisaatiot ja yhteisöt. Palvelujen muotoilu ja räätälöinti kukoisti. Kerran yrittäjä, aina yrittäjä. Viisi vuosikymmentä vierähti, kun vanha kaveri Olli ehdotti blogisarjan kirjoittamista vuonna 2023. Se tehtiin, ja nyt ollaan tässä. Kolmikkona hahmottelemme ja pyrimme rakentamaan Suomelle uutta sote-palveluiden pärjäämiskulttuuria: 'Kirjaksihan se on tehtävä, selvä se'.
Mikko Nenonen
Mikon työura alkoi 70-luvulla perinteisesti sijaisuuksina erilaisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Sitten elämä kuljetti seitsemäksi vuodeksi teosofiseen taiteilijayhteisöön, jonka jälkeen alkoi erikoistuminen ja väitöskirjatyö. Vanhusten laitoshoito oli jo tuolloin se omin alue. Jaalan terveyskeskuksesta tie vei STAKESiin vastaamaan hoitoilmoitusrekisteristä ja kansainvälisestä tilastoyhteistyöstä, sekä kehittämään uutta terveydenhuollon kustannusten ja rahoituksen laskentamallia (SHA) OECD:n ja EU:n käyttöön, sitten Reumasairaalaan uudistamaan sairaala yksijohta-jamalliin prosessiorganisaatioksi ja toteuttamaan EFQM- laatujärjestelmän (400/1000 pistettä eli laatutunnustuksen arvoisesti) rakentaminen ja jalkauttaminen osana eMBA opintoja. Lääkäriliiton terveyspoliittisena asiantuntijana Mikko oli muokkaamassa ministeri Risikon toimeksiannosta Chronic Care Modelista Terveyshyötymallin suomalaiseen käyttöön. European Health Management Associationin hallituksessa vielä neljä vuotta luomassa verkostoja ja tutustumassa eurooppalaisiin terveydenhuoltojärjestelmiin ja nyt lopulta eläkkeellä ollessa muutama päivä kuukaudessa hoivakotien konsultaatioita. Mikko ehti olla myös kuntapoliitikkona 12 vuoden ajan ja ryhmäjohtajana sairaanhoitopiirin valtuustossa 2 vaalikautta.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.