Näiden tarinoiden ajallinen kaari lähtee 1800-luvun nälkävuosista ja kattaa koko 1900-luvun ulottuen tämän vuosituhannen puolelle. Tarinoiden taustalla on usein suoria yhtymäkohtia todellisuuteen. Herkullisia henkilöitä ovat muun muassa mieluisan perinnän saanut Uuno sekä työpari Mestari-Matti ja Irkku.
Tarinat kerrotaan koruttomasti, ihmistä ymmärtäen ja vaikeatkin aiheet höystetään lempeällä huumorilla.
Terveyssisar, terveydenhuoltoneuvos ja entinen kansanedustaja. Vappu Säilynojan pitkä ja monivaiheinen työura on vienyt hänet lähelle monia erilaisia ihmiskohtaloita. Sokeri sakset -teos on syntynyt Oulujoen varrella Muhoksella.
(Novellikokoelman Siunatut sokerisakset) 28 tarinan ajallinen kaari lähtee 1800-luvun nälkävuosista, kattaa koko 1900-luvun ja ulottuu tällekin vuosituhannelle. Terveyssisarena, kätilönä, terveydenhoitajana, terveydenhuollon tarkastajana ja kansanedustajana toimineen Säilynojan tarinoilla on suoria yhtymäkohtia todellisuuteen. Hän kertoo muun muassa mieluisan perinnön saaneesta Uunosta sekä Mestari-Matin ja Irkun muodostamasta työparista. Tarinat ovat koruttomia ja ihmistä ymmärtäviä. Vaikeatkin aiheet höystetään lempeällä huumorilla.
Vappu Säilynojan "Siunatut sokerisakset"
Kansan Tahto
kesäkuuta 2010
Säilynoja on pannut kansien väliin matkan varrella kuulemiaan tarinoita ihmisten arjesta. Vanhimmat kertomukset juontuvat 1800- luvulle asti, uusimmat ulottuvat 2000-luvulle. (...) Myötätuntoisesti Säilynoja esimerkiksi kuvaa nuoria tyttöjä ajalta ennen aborttia ja ehkäisypillereitä. Jos sattui vahinko, saattoi tytön osa olla kova. Entäpä, kun yksinäisen äidin tytär aikuisena alkaa etsiä isäänsä? Kirjassa palautetaan mieliin sellainenkin menneiden aikojen tapa kuin mielenterveyspotilaiden sterilisaatio, jonka laki salli vielä vuonna 1970. Lyhyisiin kertomuksiin mahtuu totta ja tarua, omakohtaista ja muilta kuultua. Taustalla väreilee tekijän oma kokemusmaailma pientilan suuren perheen jäsenenä kylämiljöössä, jossa moni sai lapsuudesta lähtien kantaa raskasta taakkaa. Niminovelli sokerisaksista kertoo Säilynojan isoäidistä, joka lähti pikkutyttönä piiaksi, nälkää pakoon. Huumori on höysteenä, kun tarinat siirtyvät kylien persoonallisuuksiin, vaikkapa pontikankeittäjään. Politiikastakin puhutaan, SMP:tä unohtamatta. Arvoon nousee yhteisöllisyys, suvun tai naapurien keskinäinen apu, jonka tarve vain korostuu väen vanhetessa ja vähetessä.
Siunatut sokerisakset
Kalajokilaakso
lokakuuta 2010
Siunatut sokerisakset on nimenä Vappu Säilynojan uudella kirjalla. (...) Kirjan sisältö koostuu tarinoista. Niiden ajallinen kaari lähtee 1800-luvun nälkävuosista ja kattaa koko 1900-luvun ulottuen tämän vuosituhannen puolelle saakka. Kirjoittajan mukaan tarinoiden taustalla on usein suoria yhtymäkohtia todellisuuteen. Herkullisia henkilöitä ovat mm. mieluisan perinnön saanut Uuno ja työpari Mestari-Matti ja Irkku. Kirjan tarinat kerrotaan koruttomasti, ihmistä ymmärtäen ja vaikeatkin aiheen höystetään lempeällä huumorilla. Näin kirjaa esitellään sen takanannessa. Kun olen lukenut kaikki kirjan 28 tarinaa, voin yhtyä toteamuksiin. Vappu Säilynojalla on sana hallussaan, mikä näkyi jo esikoisteoksen sivuilta ja myös tässä uudemmassa teoksessa. Siunatut sokerisakset kannattaa lukea.
Vappu Säilynojalta novellikokoelma
Kansan Uutiset Viikkolehtitoukokuuta 2010
(Novellikokoelman Siunatut sokerisakset) 28 tarinan ajallinen kaari lähtee 1800-luvun nälkävuosista, kattaa koko 1900-luvun ja ulottuu tällekin vuosituhannelle. Terveyssisarena, kätilönä, terveydenhoitajana, terveydenhuollon tarkastajana ja kansanedustajana toimineen Säilynojan tarinoilla on suoria yhtymäkohtia todellisuuteen. Hän kertoo muun muassa mieluisan perinnön saaneesta Uunosta sekä Mestari-Matin ja Irkun muodostamasta työparista.
Tarinat ovat koruttomia ja ihmistä ymmärtäviä. Vaikeatkin aiheet höystetään lempeällä huumorilla.
Vappu Säilynojan "Siunatut sokerisakset"
Kansan Tahtokesäkuuta 2010
Säilynoja on pannut kansien väliin matkan varrella kuulemiaan tarinoita ihmisten arjesta. Vanhimmat kertomukset juontuvat 1800- luvulle asti, uusimmat ulottuvat 2000-luvulle. (...)
Myötätuntoisesti Säilynoja esimerkiksi kuvaa nuoria tyttöjä ajalta ennen aborttia ja ehkäisypillereitä. Jos sattui vahinko, saattoi tytön osa olla kova. Entäpä, kun yksinäisen äidin tytär aikuisena alkaa etsiä isäänsä?
Kirjassa palautetaan mieliin sellainenkin menneiden aikojen tapa kuin mielenterveyspotilaiden sterilisaatio, jonka laki salli vielä vuonna 1970.
Lyhyisiin kertomuksiin mahtuu totta ja tarua, omakohtaista ja muilta kuultua. Taustalla väreilee tekijän oma kokemusmaailma pientilan suuren perheen jäsenenä kylämiljöössä, jossa moni sai lapsuudesta lähtien kantaa raskasta taakkaa. Niminovelli sokerisaksista kertoo Säilynojan isoäidistä, joka lähti pikkutyttönä piiaksi, nälkää pakoon.
Huumori on höysteenä, kun tarinat siirtyvät kylien persoonallisuuksiin, vaikkapa pontikankeittäjään. Politiikastakin puhutaan, SMP:tä unohtamatta.
Arvoon nousee yhteisöllisyys, suvun tai naapurien keskinäinen apu, jonka tarve vain korostuu väen vanhetessa ja vähetessä.
Siunatut sokerisakset
Kalajokilaaksolokakuuta 2010
Siunatut sokerisakset on nimenä Vappu Säilynojan uudella kirjalla. (...) Kirjan sisältö koostuu tarinoista. Niiden ajallinen kaari lähtee 1800-luvun nälkävuosista ja kattaa koko 1900-luvun ulottuen tämän vuosituhannen puolelle saakka. Kirjoittajan mukaan tarinoiden taustalla on usein suoria yhtymäkohtia todellisuuteen. Herkullisia henkilöitä ovat mm. mieluisan perinnön saanut Uuno ja työpari Mestari-Matti ja Irkku.
Kirjan tarinat kerrotaan koruttomasti, ihmistä ymmärtäen ja vaikeatkin aiheen höystetään lempeällä huumorilla. Näin kirjaa esitellään sen takanannessa. Kun olen lukenut kaikki kirjan 28 tarinaa, voin yhtyä toteamuksiin. Vappu Säilynojalla on sana hallussaan, mikä näkyi jo esikoisteoksen sivuilta ja myös tässä uudemmassa teoksessa. Siunatut sokerisakset kannattaa lukea.