Silmäke

Muutaman sivun jälkeen kummalliset maalaiset alkavat kuitenkin kiinnostaa ja juonikin vain tihenee loppua kohden. Kuollut kissakin saa synninpäästön, lopulta silläkin oli tarkoituksensa. (...) Konkreettisia juonenkäänteitä riittää yllin kyllin. Kirjan puolivälin jälkeen lukija alkaa jo jännittyneenä odottaa loppuratkaisua. (...) Kaikessa karmuudessaan humoristisia ovat naapurusten kostotoimet, viinankeltot ja vanhuksen karkailu kunnalliskodista.

Silmäke on hersyvä tarina kesäisistä tapahtumista jossain päin Suomea. Kirjan päähenkilö, 30-vuotias atk-suunnittelija tulee tempaistuksi pikkukylän elämänmenoon ja kummallisuuksiin. Ensimmäinen ajatus on päästä jatkamaan matkaa kotikaupunkiin mahdollisimman pian, mutta vauhdikkaat ja omaperäiset kyläläiset kylähulluineen saavat nuoren miehen pysähtymään. Eikä ulkopuolinen vieras voi olla työntämättä nenäänsä kylän salaisuuksiin.

Silmäke etenee sopivalla vauhdilla. Kyläläiset esitellään vähitellen siten, että heidät myös oppii tuntemaan. Tarina kulkee sujuvasti ja loogisesti, vaikka juonen kulkua jouduttaa jopa valkohapsinen maahinen. Valkotukalla on kirjassa iso osuus ja lukijaa kohtaa melkoinen yllätys kun hahmo kohdataan silmästä silmään. (...) Tarinan edetessä mukaan kuitenkin tulee jännitystä ja suomalaista mystiikkaa. Ja sitä luulee niin tietävänsä miten kirjassa tulee tapahtumaan. Miten mieluisa ylllätys, kun omat arvailut menevätkin metsään!