Runot

Luin tätä kokoelmaa kokonaisuutena, joten en voi arvioida kokoelmia yksittäin. Runoja on 20 vuoden ajalta ja niiden aiheet ovat tietysti moninaiset. Monissa runoissa soi rakkaus musiikkiin, onhan Tervo sekä esiintyjä että ammatiltaan musiikkiterapeutti. (...) Viisisataa sivua on paljon runoa enkä mitenkään voi ottaa esiin kaikkea haluamaani. Minun oli helppo lähestyä näitä runoja, siksi ne varmaan puhuttelivatkin erityisesti. Ei tullut semmmoista pinnistelyn hetkeä, jossa miettii mitähän runoilija tässä tahtoo sanoa. Pidin yllättävistä ja tuoreen tuntuisista sanavalinnoista ja löysin paljon huumoria myös. Otan tähän muutaman irrallisen, hauskan kielikuvan ja ilmaisun, joita on todella paljon: lipputanko läpsyttää henkseleitään, elämä jäähtyy hiljaa, aamun kohiseva nauha, hitaan sateen kolehti. Pääosin runot ovat lyhyitä eikä mitään typografisia kikkoja ole käytetty. Pidin siitä, että kokoelman ilme on rauhallinen ja eleetön. Viihdyin tämän hienon ja monipuolisen runokokoelman parissa erittäin hyvin, ja tulen palaamaan runoihin vielä monta kertaa.