Savea, kiveä, kipsiä ja suuria tunteita; lapsuus suomalaisen taiteen ytimessä.
Keittiössä tuoksui savi, ateljeessa työstettiin metallia ja hienonhienoa kipsipölyä laskeutui koulukirjojen päälle. Kuvanveistäjien kodissa luomistyö ja arki kietoutuivat erottamattomasti yhteen. Millaista oli kasvaa maailmassa, jossa vanhempien käsissä syntyi tunnettuja monumentteja ja pienoisveistoksia?
Roopesta Crescendoon kertoo kuvanveistäjien Maija Nuotion ja Taisto Martiskaisen elämäntyöstä heidän poikansa Jyri Martiskaisen silmin. Kirja esittelee kahden taiteilijan teoksia ja niiden kiehtovia syntyvaiheita avaten samalla oven perheen arkeen.
Tämä henkilökohtainen ja herkkä dokumentti vie lukijan suoraan taiteilijakodin kulissien taakse. Rakkaus, luomisen palo ja elämän säröt elävät muistoissa, jotka vaikuttavat kirjoittajan elämään vielä vuosikymmenten jälkeen.
Jyri Martiskainen on pohjoiskarjalainen rehtori, tietokirjailija ja muusikko. Hänen kirjoittamisessaan kohtaavat henkilökohtaiset muistot, kiinnostus ihmisiin ja halu säilyttää eletyn elämän tarinoita.
Martiskainen kasvoi kuvanveistäjien Maija Nuotion ja Taisto Martiskaisen perheessä, jossa taide ja arki kietoutuivat yhteen. Savi, kipsipöly ja keskeneräiset veistokset kuuluivat lapsuuden ympäristöön. Taiteilijakodissa varttuminen antoi hänelle läheisen näkökulman luomistyöhön sekä siihen, miten vanhempien työ ja perheen elämä lomittuivat toisiinsa.
Teoksessaan Roopesta Crescendoon Jyri Martiskainen kertoo vanhempiensa elämästä ja taiteesta pojan näkökulmasta. Hän yhdistää teosten syntyvaiheisiin omia lapsuus- ja nuoruusmuistojaan ja tuo esiin ihmisiä veistosten takana. Mukana ovat ateljeiden arki, perheen yhteiset vuodet sekä kasvamiseen ja menetyksiin liittyvät kokemukset. Vuonna 2022 ensimmäisen kerran ilmestynyt kirja on samalla kuvaus suomalaisesta taiteilijaelämästä ja kirjoittajan omien juurien etsimisestä.
Martiskaisen kirjalliseen työhön kuuluu myös suomalaisille matkailijoille suunnattu Albaniaan-matkaopas. Omien kokemustensa pohjalta hän tutustuttaa lukijan maan matkakohteisiin, kulttuuriin ja paikalliseen elämään sekä antaa käytännön neuvoja matkalle.
Koulutyö ja musiikki ovat kulkeneet Martiskaisen elämässä kirjoittamisen rinnalla. Rehtorin työssä hänelle tärkeitä ovat kuunteleminen, ihmisten kohtaaminen ja yhteisöllisyys. Musiikkia hän tekee laulaen ja kitaraa soittaen. Hän on myös julkaissut kitaransoiton oppaan Kitara syliin ja soittamaan (2006).
Kirjoittajana Martiskainen tarkastelee mennyttä läheltä ja henkilökohtaisesti. Häntä kiinnostavat muistojen pienet yksityiskohdat ja suuret käännekohdat: se, miten lapsuuden kokemukset kulkevat mukana ja miten ymmärrys omista vanhemmista muuttuu vuosien myötä.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.