Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhansopimuksen mukaisesti lokakuussa 1920. Seuraavana vuonna maatalousministeriö teetti asutustutkimuksen, jossa selvitettiin alueen silloisia asutusoloja sekä uudisasutukseen soveltuvia alueita. Petsamon asutuslaki säädettiin 5.5.1925. Asutuslain periaatteena oli asutuksen vakaannuttaminen muodostamalla valtion maalla olevat paikkakuntalaisten hallitsemat maa-alueet tiloiksi ja tilattoman väestön pysyväinen asuttaminen perustamalla uusia viljelys- ja asuntotiloja. Maanmittausinsinööri Ilmari Laukkanen suoritti avustajineen alueen mittaukset ja piirsi kartat asutussuunnitelman laatimista varten. Tähän kirjaan on koottu Unto ja Terttu Kusminin tutkimia Petsamon kylien asutustiloja ja asukkaita.
Unto Kusminin syntymäpaikka on Petsamo, joka oli vain epämääräinen nimi nimien joukossa. Häntä alkoi kiinnostaa, että mikä tuo paikka oikein on. Siispä tietokone ja kamera laukkuun ja Unton vaimo Terttu rinnalle ja suuntana Oulun maakunta-arkisto. Siitäpä alkoi suurempi kiinnostus aiheeseen. Mottona hänellä oli vanha sanonta "Työ tekijäänsä neuvoo". Näinhän se Petsamo -kuva vähitellen kirkastui.
Terttu Kusmin
Terttu Kusmin oli "Sotiemme veteraanit, Tornio" -kirjaprojektissa mukana pari vuotta. Työtä tehdessään hän sai kiinnostuksen kipinän tietää enemmän Suomen historiasta. Unton mielenkiinnon herääminen Petsamoa kohtaan johti miltei huomaamatta heidät pitkälle tiedonhakumatkalle. Ammattitaitoa ja osaamista Tertulla ei ollut, mutta sitäkin enemmän intoa saada lukea ja kuulla mahdollisimman paljon tuosta kaukaisesta tarunhohtoisesta "ihmemaasta", josta hän ei ollut juuri kuullutkaan ennen miehensä perheeseen tutustumistaan.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.