Tämä kirja on Omega-sarjan toinen, sekä viimeinen itsetuntemusta käsittelevä kirjoitukseni. Tässä saavutan sen, mitä olen lähtenyt etsimään noin kymmenen vuotta sitten. Olen löytänyt, havainnoinut, kohdannut minuuden eli subjektin häviämisen kautta kaikkeuden sekä "ei mitään" saavuttaen sisäisen rauhan, totuuden ja sen ymmärtämisen.
Nämä havainnot, kokemukset ja valikoidusti hyväksytty tieto on totuuteni. Voin sanoa tuntevani itseni sekä muotoni.
Mielen harhan, yhden ainoan oikean totuuden etsiminen ja opettelu on mielestäni matkaamista yhdestä valheesta toiseen valheeseen ymmärtämättä sitä, kuinka totuuden siemen on mahdollisesti noiden välissä, usein ihmisessä itsessä.
Tämä kirjoitus on myös kuvaus eräänlaisesta paluusta maan pinnalle. Tarkoitukseni on kirjoittaa havainnoistani kauniisti, kuitenkin tuoden asiat esille totuuden mukaisina, kuin että pyhäkouluversioina tai valtavana hurmostilana, joka on mielen ja halun harha, samoin kuin länsimainen ajatus onnellisuudesta.
Olen koulutukseltani insinööri. Nuoruuden harrastukseni ohjasi minua elektroniikka-alalle. Innostuneisuuttani kuvaa ehkä parhaiten muutamat työhistoriani aikana tekemäni patentoidut ideat, joita voi myös keksinnöksi kutsua. Pidän harrastaa poikkitieteellisyyttä, sillä nähdäkseni se avaa hienoja näkymiä ihmisen elämän monimuotoisuudesta.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.