Kalle Honka toimi Lapissa nimismiehenä useilla paikkakunnilla. Hänet muistetaan laajasti Nimis-Kallena. Hänestä on säilynyt paljon juttuja, ja ne ovat usein sellaisia totuuteen perustuvia ja hieman liioiteltuja tarinoita. Lukija voi vapaasti miettiä, mitkä ovat totta ja mitkä sinne päin. Talvisodan ja välirauhan aikana Kalle Honka hoiti nimismiehen pestiä Ranualla, Inarissa ja Petsamossa. Jatkosodassa hän toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon Vienan piirissä Oulangan ja Kiestingin alue-esikuntien päällikkönä. Sotareissulla Kalle tapasi myös tulevan vaimonsa Sirkka Vaaran. Sodan jälkeen Hongat muuttivat Inariin. Kallella ja Sirkalla oli valtava määrä hyviä ystäviä, kotimaisia ja ulkomaalaisia. Kirjassa on myös heistä hauskoja tarinoita ja sattumuksia, sillä monen muunkin elämä oli värikästä ja kertomisen arvoista. Oman perheen villit tapahtumat seuraavat mukana koko kirjan ajan. Kalle oli jämerä vallesmanni, muttei mikään tiukkapipo. Hän oli jonkinlainen poikaviikari positiivisessa mielessä elämänsä loppuun saakka. Kalle oli hyvän ruuan ja juoman ystävä. Näkäräinenkin maistui, ja silloin Kalle oli hauskaa juttuseuraa. Laulu irtosi herkästi sopivassa seurassa.
Parasta Nimis-Kalle-teoksessa ovat rehevät jutut, joita riittää työssä ja arjessa. Näistä tarinoista on turha tosikkomaisuus kaukana, poikkeuksena kuitenkin muun muassa kullankaivaja Jukka Pellisen synkkä tragedia. (...) Laadukkaan ja runsaan mustavalkoisen kuvituksen lisäksi teoksesta löytyy kosolti lähes aforismia tapailevaa kansanviisautta, rahvaan huumoria ja kymmenittäin hyvää mieltä viliseviä tarinoita.
Parasta ovat tarinat
Lapin Kansatammikuuta 2023
Parasta Nimis-Kalle-teoksessa ovat rehevät jutut, joita riittää työssä ja arjessa. Näistä tarinoista on turha tosikkomaisuus kaukana, poikkeuksena kuitenkin muun muassa kullankaivaja Jukka Pellisen synkkä tragedia. (...) Laadukkaan ja runsaan mustavalkoisen kuvituksen lisäksi teoksesta löytyy kosolti lähes aforismia tapailevaa kansanviisautta, rahvaan huumoria ja kymmenittäin hyvää mieltä viliseviä tarinoita.