Runoilija Otto Mannisen ja nuorisokirjailija Anni Swanin nuorimman pojan Mauno Mannisen jälkimaine perustuu paljolti hänen toimintaansa Intimiteatterin perustajana ja johtajana. Varsinkin muistetaan hänen viimeisiä, skandaalin piirteitä sisältäviä vuosiaan. Usein myös suunnataan valokeila hänen lyhyeen avioliittoonsa natsijohtaja Reinhard Heydrichin lesken Linan kanssa. Ennen teatterikautta hän oli kuitenkin ehtinyt kokeilla jo monia uravaihtoehtoja: opiskellut yliopistossa matematiikkaa, käynyt Ateneumia, julkaissut runokokoelman ja saavuttanut menestystä muotokuvamaalarina. Lukemattomat hänen vuosikymmenien ajan kotiin kirjoittamansa kirjeet kertovat aivan toisenlaisista persoonallisuuden piirteistä kuin julkisuuskuva: herkkyydestä ja syvällisestä pohdinnasta; rakkaudesta perheeseen, sukuun ja kotiseutuun sekä horjumisesta valintojen välillä, kun lahjat viittasivat niin monelle taholle.
FM Hellevi Arjava on Mauno Mannisen veljentytär. Hän on eläkevuosinaan julkaissut kymmenkunta kirjemateriaaliin perustuvaa muistelma- ja elämäkertateosta.
Uusi elämäkerta maalaa runollisesti taiteilija Mauno Mannisen nousun ja tuhon tarinan
Aamulehti
heinäkuuta 2016
Mauno Mannisen syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hänen veljensä Antero Mannisen tyttären Hellevi Arjavan kirjoittama elämäkerta ei ihan ehtinyt merkkivuodeksi, mutta hyvää kannatti odottaa: nyt valmistunut teos suorastaan ahmaisee lukijan mukaansa Maunon ihmeelliseen elämään helsinkiläisissä kulttuuripiireissä 1930-luvulta 1960-luvulle saakka. (...) Elämäkerran suuri ansio on siinä, että nyt Manninen puhuu omin sanoin perheelleen ja ystävilleen kirjoittamiensa kirjeiden välityksellä.
Uusi elämäkerta maalaa runollisesti taiteilija Mauno Mannisen nousun ja tuhon tarinan
Aamulehtiheinäkuuta 2016
Mauno Mannisen syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hänen veljensä Antero Mannisen tyttären Hellevi Arjavan kirjoittama elämäkerta ei ihan ehtinyt merkkivuodeksi, mutta hyvää kannatti odottaa: nyt valmistunut teos suorastaan ahmaisee lukijan mukaansa Maunon ihmeelliseen elämään helsinkiläisissä kulttuuripiireissä 1930-luvulta 1960-luvulle saakka. (...) Elämäkerran suuri ansio on siinä, että nyt Manninen puhuu omin sanoin perheelleen ja ystävilleen kirjoittamiensa kirjeiden välityksellä.