FM Tiina Viitasen proosarunoteos Luulet tietäväsi kuka olen vie lukijansa karuun suomalaiseen arkeen, jonka keskiössä ovat keskoshoidon aikana vaikeasti vammautuneet, nyt jo 22-vuotiaat vammaiset kaksostyttäret ja heidän ympärillään pyörivä epäinhimillinen koneisto nimeltä Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut.
Vammaisten ja omaishoitajien perusoikeuksien puolesta taisteleva teos ei anna toimivaa ja pätevää kuvaa yhteiskuntamme tämänhetkisestä toimintatilasta. Kunnallisella tasolla tapahtuva päätöksenteko ei perustu avuntarvitsijoiden yksilölliseen kohtaamiseen ja tukemiseen, ei myöskään avuntarvitsijoiden kuuntelemiseen, vaan ylimieliseen holhoamiseen ja välinpitämättömyyteen. Sairaiden, vaikeasti vammaisten ja heitä avustavien ja hoitavien kohtelu on runoteoksen mukaan törkeän ala-arvoista ja alentavaa. Asiaan on tultava muutos.
Omaishoitajan ja äidin tuntoja erittelevä teos ei jää pelkän tuskan, sopeutumisen ja kritisoinnin tasolle, vaan se nousee paitsi henkilökohtaiseksi kehityskertomukseksi ja yhteiskunnalliseksi pamfletiksi, omaishoitajien ja vammaisten omaksi Magna Cartaksi.
Luulet tietäväsi kuka olen on vaikuttava runomuotoinen kokoelma erään äidin kokemuksia vammaisten lasten äitiydestä ja elämästä. Runokokoelma on päiväkirjanomainen katsaus jaksoon lasten syntymästä aikuisuuteen saakka. Kirjan ulkoasu herättää esteettisyydellään, veistoksellisella naisellisuudellan, joka sekin avautuu runojen sisällössä. Runot kuvaavat vaikuttavasti äidin kipua, surua, vihaa ja jaksamista sekä oman lapsen kärsimyksen kestämistä, mutta myös hellyyttäviä ilon ja onnen hetkiä. Runot ovat koskettavia ja pysäyttävät lukijan epäoikeudenmukaisuuden äärellä herättäen suurta myötätuntoa.
Koskettavia runoja äitiydestä ja vammaisuudesta
Sairaanhoitajaelokuuta 2011
Luulet tietäväsi kuka olen on vaikuttava runomuotoinen kokoelma erään äidin kokemuksia vammaisten lasten äitiydestä ja elämästä. Runokokoelma on päiväkirjanomainen katsaus jaksoon lasten syntymästä aikuisuuteen saakka. Kirjan ulkoasu herättää esteettisyydellään, veistoksellisella naisellisuudellan, joka sekin avautuu runojen sisällössä.
Runot kuvaavat vaikuttavasti äidin kipua, surua, vihaa ja jaksamista sekä oman lapsen kärsimyksen kestämistä, mutta myös hellyyttäviä ilon ja onnen hetkiä. Runot ovat koskettavia ja pysäyttävät lukijan epäoikeudenmukaisuuden äärellä herättäen suurta myötätuntoa.