Kustantaja
BoD • Books on Demand, Mannerheimintie 12 B, 00100 Helsinki, bod@bod.fi
3D-esimerkkikuva tuotteesta (perustuu kirjan kanteen, koko ja yksityiskohdat voivat vaihdella)
Pehmeäkantinen
Skip to the end of the images gallery Vaihda navigointi
Skip to the beginning of the images gallery Vaihda navigointi
Kysymyksiä Talvivaarasta
Uraani ja lupaprosessit
Pehmeäkantinen
232 sivua
ISBN-13: 9789524986670
Kustantaja: Books on Demand
Julkaistu: 31.01.2012
Kieli: suomi
KYSYMYKSIÄ TALVIVAARASTA - Uraani ja lupaprosessit
Talvivaara kuumentaa tunteita. Miten tähän on tultu?
Tunteita kuumentaa epäilys siitä, ettei paikallisille ihmisille ja päättäjille annettu oikeita ja oleellisia tietoja oman elinympäristönsä tulevaisuuteen liittyvässä asiassa kaivoslupa- ja ympäristölupaprosessien käsittelyjen aikana. Suomen suurin uraanivaranto oli löydetty jo 30 vuotta sitten ja kirjattu IAEA/OECD:n maailman uraanivarantoja käsittelevään kirjaan, Red Book:iin, mutta myönnetyssä ympäristö- ja vesitalousluvassa ei ole uraani -sanaa.
Kenen asialla asiantuntijaviranomaiset lausunnoissaan olivat?
Nyt ”uutena tulleen” uraanihankkeen takia on muodostunut tilanne, jossa päällekkäin ovat menossa sekä uraanintuotantolupa-käsittelyt valtioneuvostossa ja ympäristölupavirastossa että keskeneräinen alkuperäisen ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistus ympäristölupavirastossa. Oma erikoisuutensa on siinä, että uraanilupa-prosessissa uraanintuotantoa nimitetäänkin uraanin talteenotoksi.
Ilmitulleet ympäristöongelmat luovat mielikuvan ympäristölain ja -valvonnan lepsuudesta. Koko toiminta-ajan kaivos on laskenut vesistöön haitallisia aineita luparajoja monikymmenkertaisesti ylittäen, mutta ei edes uhkasakkoa ole asetettu. Viranomaiset kuitenkin vakuuttavat toimineensa hyvin.
Kirjassa kuvataan Talvivaaran kaivokseen liittyviä vaiheita 70 -luvulta vuoden 2011 loppuun saakka. Kirjan ala-otsikon, Uraani ja lupaprosessit, mukaisesti kuvataan uraanin sisältymistä lupakäsittelyhin. Lisäksi tarkastellaan yleisemminkin lupaprosessien toimivuutta ja asiantuntijaviranomaisten lausuntojen merkityksiä niissä.
Talvivaara kuumentaa tunteita. Miten tähän on tultu?
Tunteita kuumentaa epäilys siitä, ettei paikallisille ihmisille ja päättäjille annettu oikeita ja oleellisia tietoja oman elinympäristönsä tulevaisuuteen liittyvässä asiassa kaivoslupa- ja ympäristölupaprosessien käsittelyjen aikana. Suomen suurin uraanivaranto oli löydetty jo 30 vuotta sitten ja kirjattu IAEA/OECD:n maailman uraanivarantoja käsittelevään kirjaan, Red Book:iin, mutta myönnetyssä ympäristö- ja vesitalousluvassa ei ole uraani -sanaa.
Kenen asialla asiantuntijaviranomaiset lausunnoissaan olivat?
Nyt ”uutena tulleen” uraanihankkeen takia on muodostunut tilanne, jossa päällekkäin ovat menossa sekä uraanintuotantolupa-käsittelyt valtioneuvostossa ja ympäristölupavirastossa että keskeneräinen alkuperäisen ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistus ympäristölupavirastossa. Oma erikoisuutensa on siinä, että uraanilupa-prosessissa uraanintuotantoa nimitetäänkin uraanin talteenotoksi.
Ilmitulleet ympäristöongelmat luovat mielikuvan ympäristölain ja -valvonnan lepsuudesta. Koko toiminta-ajan kaivos on laskenut vesistöön haitallisia aineita luparajoja monikymmenkertaisesti ylittäen, mutta ei edes uhkasakkoa ole asetettu. Viranomaiset kuitenkin vakuuttavat toimineensa hyvin.
Kirjassa kuvataan Talvivaaran kaivokseen liittyviä vaiheita 70 -luvulta vuoden 2011 loppuun saakka. Kirjan ala-otsikon, Uraani ja lupaprosessit, mukaisesti kuvataan uraanin sisältymistä lupakäsittelyhin. Lisäksi tarkastellaan yleisemminkin lupaprosessien toimivuutta ja asiantuntijaviranomaisten lausuntojen merkityksiä niissä.
Kirjoita oma arvostelu
Kirjavinkkejä pukinkonttiin
Luonnonsuojelijajoulukuuta 2012
Talvivaaran ympäristöongelmat ovat jälleen tapetilla ja kuumentavat tunteita. Kirja kuvaa Talvivaaraan liittyviä vaiheita 1970-lopulta vuoteen 2011 saakka. Flöjtit ruotivat ansiokkaasti etenkin uraanikysymyksiä ja lupaprosessien toimivuutta.