Reijo Perälästä piti tuulla laborantti, mutta tulikin filosofian tohtori, historiantutkija ja ohjelmajohtaja Yleisradioon. Väitöskirjansa hän tekee töiden ohella Lapuan liikkeestä ja tutkii äärioikeistoa muutenkin.
Muistelmissaan hän kuvaa poikkeuksellista uraansa. Maalaispojan matka median ytimiin etenee huumorilla kerrottujen tarinoiden kautta. Huumori on myös keino selviytyä pahoista paikoista.
Aikoinaan hän oli Suomen nuorin päätoimittaja. Hän muistelee, miltä tuntui matkata nuorena toimittajana Urho Kekkosen mukana ja kirjoittaa varalta kassakaappiin Kekkosen nekrologit.
Perälä on mukana monessa hankkeessa. Kirjassaan hän kertoo, miten perustettiin Radio Suomi, maakuntaradiot, alueelliset tv-uutiset, saamenkieliset tv-uutiset, Yle Elävä arkisto ja Yle Areena.
Kirja kuvaa myös maailman muutosta. Pieni poika tuijottelee taivaalle etsien Juri Gagarinia. Myöhemmin koko itäblokki sortuu ja internet mullistaa maailman sekä myös Perälän oman työuran.
Ansioistaan Reijo Perälä on palkittu mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla.
Reijo Perälä on Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla palkittu toimittaja, historiantutkija ja filosofian tohtori.
Perälä on tehnyt pitkän ja monipuolisen työuran lehdissä ja Yleisradiossa. Yle Elävän arkiston ja Yle Areenan perustamisvaiheessa Perälä toimi kummankin palvelun ensimmäisenä ohjelmapäällikkönä.
Sitä ennen Perälä toimi Radio Suomen ohjelmajohtajana, Yleiseradion Oulun alueen aluepäällikkönä ja lehdistön puolellla mm. Oulu-lehden päätoimittajana ja toimitussihteerinä sekä toimittajana eri lehdissä.
Perälä on palkittu Yle Elävän arkiston ja Yle Areenan toimitustiiimien vetäjänä useilla media-alan palkinnoilla. Väitöskirjassaan "Lapuan liike ja sanan mahti" Perälä on tutkinut Lapuan liikkeen julkista kuvaa.
Keväällä 2024 hän julkaisi esseekokoelman "Pontevia pohjalaisia - Tarinoita historiasta".
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.