Kuopion Lääketieteellinen kansanopisto

Mikko Nenonen

Mikko Nenonen (s. 1954) on kokenut lääkäri ja asiantuntija, jonka ura yhdistää potilastyön, tilastoyhteistyön ja terveyspoliittisen vaikuttamisen. Hän aloitti lääketieteen opinnot suoraan Kuopion Klassillisesta yhteislyseosta. Kouluaikana alkanut valokuvaus jatkui opiskeluvuosina, ja varhaisista otoksista on koottu teos Mehercule, imagines classicorum (BoD, 2025). Opiskeluaikana Mikko toimi muun muassa Akateemisen Saunaseuran ja KUOLOn hallituksen (1974-1975) jäsenenä.

Valmistuttuaan Mikko liittyi seitsemäksi vuodeksi Ihmisyyden Tunnustajien taiteilijayhteisöön ja työskenteli terveyskeskuslääkärinä Varkaudessa, Konginkankaalla ja Mäntässä sekä Mäntän ja Juurikkaniemen sairaaloissa. Hän on yleislääketieteen erikoislääkäri, jolla on hallinnon ja tietoteknologian erityispätevyydet, Tampereen yliopiston dosentuuri sekä tuotantotalouden eMBA Teknillisestä korkeakoulusta.

Vuosina 1996-2002 Mikko vastasi STAKESin kehittämispäällikkönä hoitoilmoitusjärjestelmän ja kansainvälisen tilastoyhteistyön kehittämisestä. Hän oli OECD:n ja Eurostatin työryhmissä luomassa terveydenhuollon kustannusten ja rahoituksen tilastointia. Hänen kehittämänsä avoin nettitietokanta on edelleen käytössä THL:n Sampo-palvelussa.

Vuosina 2002-2008 Mikko toimi johtotehtävissä Reumasäätiön sairaalassa uudistaen sen johtamista ja toimintatapaa. Tästä kokemuksesta syntyi kirja SOTE 3.0 Muutoskäsikirja (BoD, 2025). Lääkäriliiton terveyspoliittisena asiantuntijana hän toimi 2009-2011 ja Talent Partners Oy:n konsulttina 2007-2017. Konsultointi vei hänet työtehtäviin kotimaan lisäksi Siperiaan ja Teheraniin. Ennen eläköitymistään vuonna 2025 hän työskenteli kymmenen vuotta yksityis- ja hoivakotilääkärinä.

Eläkkeellä Mikko on edistänyt sote-uudistuksen seuraavaa vaihetta, joka on kuvattu teoksessa SOTE 3.0 - Kohti SOTEn uutta kulttuuria (BoD, 2025). Aktiivisen eläkeläisen arkeen kuuluu lukemisen, kirjoittamisen ja vaikuttamisen ohella musiikki: hän säveltää, soittaa kitaraa ja saksofonia sekä esiintyy. Liikuntaa Mikko harrastaa Telemark- ja vapaalaskun, hiihdon, purjehduksen ja SUP-lautailun muodossa. Kaiken keskiössä on aktiivinen elämänasenne - pärjääminen

Hannu Mononen

Hannu Mononen (s. 1950) haki ensin vauhtia Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta vuodesta 1970 alkaen. Kolmen vuoden ja senaikaisen ääripolitisoituneen opiskelijaelämän jälkeen motivaatio alkoi horjua. Huono työllisyystilanne sai Hannun suuntaamaan lääketieteeseen. Hän päätti panostaa pääsykokeisiin kerralla kunnolla. Työ tuotti tulosta, ja Hannu nappasi opiskelupaikan Kuopion korkeakoulusta vuonna 1973 kärkipään sijoituksella.

Opiskelijapoliittinen taistelu kävi kuumana myös Kuopiossa. Helsingissä porvarileirin kampanjoinnista kokemusta kerryttänyt Hannu tympääntyi marxismi-leninismin ilosanomaan ja tavoitteisiin "sosialistisesta Suomesta". Niinpä hän oli mukana polkaisemassa pystyyn uutta porvarillista vastavoimaa. Politiikka oli koukuttavaa, mutta se söi aikaa perusopinnoilta. Solun kemian ja aineenvaihdunnan tentit eivät menneet heti läpi, mikä johti tehottomaan uusintakierteeseen.

Vuonna 1974 perheen perustaminen ja uudet vastuut muuttivat prioriteetit, ja politiikka sai jäädä. Neljännen kurssin jälkeen aloitetut sijaisuudet terveyskeskuksissa toivat arvokasta kliinistä kokemusta. Hannu valmistui lääkäriksi vuonna 1979. Terveyskeskuslääkärinä kokemusta kertyi reilusti yli vaaditun minimin, eikä vastaanotolla onneksi tarvinnut miettiä ensimmäisen vuoden tuskaisia biokemian yksityiskohtia.

Psykiatrian professorin Veikko Tähkän johdonmukainen opetus mielen rakentumisesta teki Hannuun syvän vaikutuksen. Opetuksen abstrakti mutta kiehtova luonne sekä potilastyössä saadut palkitsevat kokemukset hoidollisesta vuorovaikutuksesta ratkaisivat erikoisalavalinnan. Hannu erikoistui psykiatriaan Kuopiossa ja valmistui psykiatrian erikoislääkäriksi vuonna 1986. Hän valmistui lisäksi erityistason psykoterapeutiksi Suomen Psykiatriyhdistyksen koulutuksesta vuonna 1995.

Uransa aikana Hannu työskenteli monipuolisesti näköalapaikoilla. Kliinisen potilastyön ohella hän osallistui avohoidon potilastietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kansainvälistä uraa hän teki vuodesta 2001 lähtien toimien Britannian NHS:n palveluksessa Consultant Psychiatrist -nimikkeellä kolmessa jaksossa yhteensä neljän vuoden ajan. Näiden jaksojen välillä ja jälkeen hän työskenteli yksityispsykiatrina Helsingissä eläköitymiseensä 2015 saakka.

Vapaa-aikaansa Hannu viettää Tuula-vaimon, kolmen tyttären perheiden ja kahdeksan lapsenlapsen kanssa. Harrastuksiin kuuluvat valokuvaus sekä ilmailu- ja sotahistoria.

Jarmo Leskinen

Jarmo Leskinen (kuollut 2001) toi Kuopion lääketieteen opiskelijoiden joukkoon arvokasta elämänkokemusta. Hänellä oli Kuopioon tullessaan kokemusta opiskelijaelämästä ja työstä, ja hän siirsi akateemisia perinteitä uuteen korkeakouluun. Valmistuttuaan lääkäriksi 1978, Jarmo toimi pitkään työterveys- ja yksityislääkärinä Helsingissä. Uransa lopussa hän työskenteli kymmenen vuotta Helsingin yöpäivystäjänä, kohdaten öisessä pääkaupungissa heikoimmassa asemassa olevia.

Jarmo oli "sankarimatkustaja", joka 54 elinvuotensa aikana koki enemmän kuin moni pidemmän elämän elänyt. Hänen vahva sosiaalinen luonteensa näkyi jo opiskeluaikoina. Jarmon vaimo Airi oli jo tuolloin valmis lääkäri, ja heidän kodeistaan ensin Muuruvedellä ja sitten Siilinjärvellä muodostui opiskelukavereille toinen koti. Viikonloppuisin talo saattoi täyttyä jopa paristakymmenestä ystävästä.

Historialliset kaitafilmit on editoitu Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmiin, ja osa valokuvista elävöittää tätä kirjaa.

Musiikki oli Jarmon suuri intohimo. Opiskeluaikainen kurssiorkesteri "Kompinkääntäjät" laajeni vuosien myötä ravintolamuusikon uraksi. Hän soitti rumpuja, koskettimia ja rakasta "Lyyli"-bassoaan, mutta muistetaan parhaiten karismaattisena laulajana ("Fly me to the moon", "All of me"). Jarmo oli tuttu näky jazz-jameissa ja järjesti niitä myös itse Sörnäisissä. Musiikkimaku ulottui oopperaan, tosin omien sanojensa mukaan hän nukkui läpi keskeisen oopperamusiikin johtavissa taloissa.

Jarmon ura ylsi myös viihdemaailmaan. Toimiessaan MTV:n lääkärinä hänet vedettiin usein kameran eteen, ja hän näytteli ylilääkäriä suosikkisarjassa "Ruusun aika" (1989). Hänen piirteitään on löydettävissä aikakauden suosituista lääkärisketsihahmoista.

Ystävyys Jarmon kanssa tarkoitti spontaaneja "eskapistisia matkoja", kuten Berliinin muurin murtuessa 1989 tai Lillehammerin olympialaisiin 1994. Viimeisellä matkalla Wienin lääkärikongressiin (2000) Jarmo konkretisoi pitkäaikaisen haaveensa tieteellisestä työstä. Hän esitti yöpäivystysvuosiinsa perustuvan posterin "The Nights in Helsinki are Hard for Males", joka jäi viimeiseksi askeleeksi kohti väitöskirjaa ennen varhaista poismenoaan.