Adam Ivendorff toimi 1800-luvulla viisi vuosikymmentä Vesilahden seurakunnan kirkonvartijana. Paikkakuntalaisten lukutaidosta ja sivistystasosta huolta kantava Adam työskenteli myös kiertokoulun opettajana. Omasta Edvard-pojastaan hän toivoi pappia. Koulutus alkoi, kun Adam - kipein sydämin - lähetti poikansa kuusivuotiaana toiselle paikkakunnalle oppimaan ruotsin kieltä. Isän toive toteutui, kun Edvard 23 vuotta myöhemmin vihittiin papiksi. Elämän varrella Adam ei voinut välttyä myöskään suruilta ja pettymyksiltä, mutta hartaana kristittynä hän osasi nöyrtyä niiden edessä.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.