Kenelle kertoisin -runoteos valottaa lapsen asemaa perheessä, jota varjostavat isän mielenterveysongelmat.
Tarinallinen runoelma perustuu kirjailijan omaan elämään.
Minä ja pikkuveli ovensuussa isä huutaa sellaista huutoa, mitä tahansa voi tapahtua, mitkään säännöt enää päde, mikään ole niin kuin ennen meidän kotitalossa, jakkara isän käsissä, isä lyö sillä kovaa meidän pöytää.
Taku Hoon elämä oli isän käsissä, ja se meni pala palalta rikki – arviossa Kenelle kertoisin
Kulttuuritoimitus
joulukuuta 2024
Pieni ja vaatimaton runokirja avaa lapsen kokemusmaailmaa perheessä, jossa kasvamisen keskiössä on mielenterveyspotilas, oma isä.(...) Kokonaisuus jäi hieman hajanaiseksi, episodimaiseksi. Inhimillinen uteliaisuus haluaisi tietää, päättyikö kaikki hyvin. Saiko isäsi hoitoa, miten muun perheen kävi, selvisitkö itse? Tuliko kukaan lopulta avuksi?
Runot kuitenkin johtavat suoraan lapsen ajattelun ytimeen. Autat meitä ymmärtämään edes vähän siitä, mitä aikuisen horjuva mielenterveys pienimmille tekee. Ehkä siksi joku lapsi löytää aikuisen, jolle voi ja uskaltaa kertoa. Ajoissa.
Taku Hoon elämä oli isän käsissä, ja se meni pala palalta rikki – arviossa Kenelle kertoisin
Kulttuuritoimitusjoulukuuta 2024
Pieni ja vaatimaton runokirja avaa lapsen kokemusmaailmaa perheessä, jossa kasvamisen keskiössä on mielenterveyspotilas, oma isä.(...)
Kokonaisuus jäi hieman hajanaiseksi, episodimaiseksi. Inhimillinen uteliaisuus haluaisi tietää, päättyikö kaikki hyvin. Saiko isäsi hoitoa, miten muun perheen kävi, selvisitkö itse? Tuliko kukaan lopulta avuksi?
Runot kuitenkin johtavat suoraan lapsen ajattelun ytimeen. Autat meitä ymmärtämään edes vähän siitä, mitä aikuisen horjuva mielenterveys pienimmille tekee.
Ehkä siksi joku lapsi löytää aikuisen, jolle voi ja uskaltaa kertoa. Ajoissa.