Ilomantsin ihme

Ilomantsin ihme - Jatkosodan loppu Ilomantsissa

Jatkosotamme asemasotavaihe päättyi 9. kesäkuuta 1944 Neuvostoliiton aloittamaan massiiviseen suurhyökkäykseen. Vaikka Kannaksella perääntyminen tapahtui nopeasti, puna-armeijan hyökkäykset saatiin kuitenkin pysäytettyä Talin-Ihantalan, Viipurinlahden, Äyräpään-Vuosalmen ja U-aseman Nietjärven taisteluissa.
Heinä-elokuun vaihteessa 1944 puna-armeija koetti onneaan Ilomantsin kohdalla kahden divisioonan voimin. Karhumäessä oli taisteltu jo ennen juhannusta. 21.Prikaati (Ventti) aloitti sieltä urhean vetäytymisensä, joka vei osaston monta kertaa tuhon partaalle. Päämajassakaan ei uskottu heidän selviytymiseensä Moskovan rauhan rajalle asti. Apuun kutsuttiin Rukajärvelle jo pesiytynyt 14. Divisioonan komentaja kenraalimajuri Erkki Johannes Raappana, joka tunsi Ilomantsin maisemat yhtä hyvin kuin Rukapirttinsä. Perustettu Ryhmä Raappana motitti ja osittain tuhosi vihollisen joukot uhkarohkealla saarrostustaktiikalla.
Suomen sotahistoriassa puhutaan talvisodan ja Ihantalan ihmeestä. Jatkosodan viimeisessä suurtaistelussa Neuvostoliittoa vastaan perinnettä jatkettiin: tapahtui Ilomantsin ihme!
Ilomantsi on ainoa paikkakunta Suomessa, jossa on käyty suuria, divisioonatason taisteluja niin talvi- kuin jatkosodassakin. Armas Härkösen edelliset kirjat Talvisota Ilomantsissa ja Jatkosodan alku Ilomantsissa valottavat näitä tapahtumia sotapäiväkirjojen ja veteraanien muistelmien välityksellä. Trilogian päättävä Ilomantsin ihme kertoo 21. Prikaatin vetäytymisestä ja Ilomantsin mottitaisteluista, yleensäkin jatkosodan loppuvaiheista Ilomantsissa.