Hilman matkassa kuvaa syvää kotiseuturakkautta synnyin- ja asuinpaikkaa kohtaan Karjalassa. Kuolismaasta evakkoon joutuminen merkitsi muutosta ja irtautumista monista tutuista asioista ja ihmisistä. Kaunis kotipiha, tutut polut ja metsät, ahkerin käsit tehdyt ruokavarastot oli jätettävä sotatantereelle. Palatessaan takaisin poltetuille raunioille Hilma ja Josua olivat valmiita tekemään työtä oman elämänsä eteen; rakentamaan, viljelemään ja kunnostamaan tilaa. Toisen lähdön jälkeen paluuta ei enää ollut. He sopeutuivat uuteen elämään monissa evakkopaikoissa ja viimeiseksi he saivat uuden kodin Issakassa, mutta kaipuu ja ikävä Karjalaan säilyi heissä koko loppuelämän.
Seija Timonen (Kettunen) on Hilman pojan tytär. Hilma asui viimeiset vuotensa Issakassa, Seija Timosen lapsuuskodissa. Saadessaan tietää Toivo Korpelaisen käsinkirjoitetusta tuotoksesta, Seija Timonen kiinnostui ja halusi yhdessä Toivon kanssa kirjoittaa tuleville sukupolville Hilman ja Josuan elämästä Karjalassa ja evakkomatkoista. Seija Timonen oli mukana Hilma-mummon elämässä Hilman viimeisinä vuosina.
Toivo Korpelainen
Toivo Korpelainen on Hilman nuorimman tyttären, Eilan, aviomies jo 65 vuoden ajan. Hän on kuunnellut ja kirjoittanut käsin tarkasti muistiin kaiken, mitä Eila on kertonut vanhempiensa ja sisarustensa elämästä Kuolismaassa sekä evakkomatkoista. Toivo Korpelainen eli lapsuus- ja nuoruusvuotensa maaseudulla, joten hän osaa kuvata tarkasti erilaisia maatilan töitä, kuten propsisavottaa ja rukiinpuintia. Myös Toivo on ollut perheensä kanssa evakossa ja kokenut sodan tuoman epävarmuuden.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.