Napoleonin sotien sankari, eversti Chabert, on virallisesti kuollut: hänet on jätetty taistelukentälle joukkohauhaan Eylaussa. Vuosia myöhemmin hän palaa Pariisiin köyhänä, sairaana ja vailla henkilöllisyyttä vaatimaan takaisin nimeään, arvoaan ja omaisuuttaan. Hänen vaimonsa on sillä välin solminut uuden, yhteiskunnallisesti edullisen avioliiton eikä ole halukas tunnustamaan menneisyytensä haamua eläväksi mieheksi.
Eversti Chabert on tiivis ja voimakas romaani oikeudesta, muistista ja identiteetistä. Balzac kuvaa armottoman tarkasti byrokratian, lain ja rahan valtaa sekä yhteiskuntaa, jossa moraali taipuu edun mukaan. Samalla teos on koskettava kertomus ihmisestä, jonka sankaruus ei merkitse enää mitään rauhan ajan maailmassa.
Romaani kuuluu Inhimilliseen komediaan ja on yksi Balzacin psykologisesti ja yhteiskunnallisesti terävimmistä teoksista.
Honoré de Balzac (1799 - 1850) oli ranskalaisen realismin keskeinen hahmo ja yksi 1800-luvun eurooppalaisen romaanitaiteen suurimmista uudistajista. Hänen laaja teossarjansa La Comédie humaine (Inhimillinen komedia), pyrki kuvaamaan kokonaisen aikakauden Ranskan yhteiskunnan kaikki kerrokset, intohimot ja ristiriidat vallankumousten ja Napoleonin ajan jälkeisessä murroksessa.
Balzac tunnetaan tarkkanäköisestä yhteiskuntakuvauksestaan, psykologisesti syvällisistä henkilöhahmoistaan ja kyvystään paljastaa rahan, vallan ja kunnianhimon vaikutus ihmisten elämään. Hänen teoksensa ovat vaikuttaneet lukemattomiin kirjailijoihin, kuten Flaubertiin, Zolaan, Tolstoihin ja Proustiin.
Eversti Chabert on yksi Balzacin tiivistetyimmistä ja ajattomimmista romaaneista, jossa hänen moraalinen ja yhteiskunnallinen analyysinsa kiteytyy poikkeuksellisen kirkkaaksi.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.