Runoissa käsitellään elämän eri ilmiöitä lempeän huumoristisesti ja osin itseironisesti terävän yhteiskunnallisen tarkkailijan otteella. Runoilija tekee Elämä-sanan kautta tilaa ympäröivään maailmaan ajatuksilleen ja sanojen vapaalle virralle. Teos on omistettu syöpää sairastaville ja edesmenneille ystäville.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.