Ei minulle mitään

Parkanolaissyntyisen, Hämeenkyrössä asuvan Arto Kuivasen kolmannessa romaanissa "Ei minulle mitään" on niin omalaatuinen alku, että lukija koukuttuu juoneen muutaman sivun lukemisen jälkeen. Päähenkilön kohtalo tuntuu niin absurdilta, että lukemista on jatkettava, jotta valkenee miten kirjoittaja selvitää päähenkilön jatkamaan ehjänä tarinaa. (...)
Kuivasen kahdessa aikaisemmassa romaanissa on tavattu reheviä ja rönsyäviä maalaisihmisiä ja heitä on mukana myös uudessa romaanissa. Kaikilla heistä ei ole ihan puhtaat jauhot pussissa ja taivaalta lentokoneen istuimineen pihaan putoava Eskola joutuukin varsin epäluuloisen perhekunnan pariin.
Kuivasen romaanissa juoni kulkee jälleen jouhevasti. Värikkäine tapahtumineen ja henkilöhahmoineen kirja on antoisa lukukokemus.

Hämeenkyrössä asuvan kirjailijan uusimman romaanin päähenkilö on tuttu jo hänen kahdesta aikaisemmasta teoksestaan Silmäke (2009) sekä Kaskaita ja kappalaisia (2009).
Aikaisemmissa kirjoissa atk-suunnittelija Arvo Sankari Eskola seikkailee maaseudulla. Sananmukaisesti keskelle metsää hän joutuu myös tässä jännitystarinassa, vaikka olisikin alkukiihdytyksen perusteella saattanut päätyä mihin vain.
Hyvän seikkailun lisäksi kirja esittelee lukijoilleen meheviä maalaispersoonia ja hauskoja kohtauksia. Varsin lupsakkaa luettavaa koko romaani. Pakeneminen maaseudulta voi olla yllättävän vaikeaa.