Suomella ja suomalaisilla on takanaan 100 itsenäisen historian vuotta. Historiaa kuitenkin luodaan koko ajan kuten myös tulkintoja menneestä. Elämme relativismin aikakautta, jossa perinteiset arvot ja asetelmat kyseenalaistetaan, kommunikaatio on nopeaa, ihmissuhteet jatkuvassa kierrätyksessä. Suomi tämän päivän maailmassa ponnistelee määritelläkseen itsensä uudelleen. Se etsii uusia pätevöitymisen ja pätemisen alueita muiden maiden ja kansojen joukossa miettien samalla edelleen kuumeisesti «mitä muut meistä ajattelevat». Mitä on suomalaisuus, ja keitä ja millaisia ovat suomalaiset? Mitä he ajattelevat itsestään ja toisistaan? Onko suomalaisuus tarttuvaa ja voiko siihen halutessaan ottaa etäisyyttä, suomalaisena?
Ei kenenkään sukua on tietopohjainen yleissivistävä teos suomalaisuuden eri ilmenemismuodoista yksilö-, ryhmä ja yhteiskuntatasolla. Lähestymistapa yhdistelee sosiaalipsykologiaa, yhteiskunta- ja kansantiedettä täydennettynä usean vuosikymmenen kokemuksilla suomalaisuudesta sekä emämaassa että ulkosuomalaisena. Lähtökohta on komparatiivinen, vertaileva, popularisoiva. Suomalaiset eroavat muista, mutta millä tavoin? Mikä erottaa meidät naapureistamme? Miten historiamme ja geopoliittinen asemamme edelleenkin heijastuvat mentaliteetissamme, arvoissamme, ihmissuhteissamme ja tavassamme mieltää maailma, itsemme, toisemme? Teos syväluotaa suomalaisuutta, tarjoaa keskustelunaihetta ja ongelmanasetteluita sekä kannustaa kansalliseen itsetutkiskeluun.
Kirjailija on psykotraumatologian ja organisaatiopsykologian erikoisasiantuntija, joka usean vuosikymmenen ajan on työskennellyt erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä Ruotsissa, Norjassa, Maailman Terveysjärjestössä ja EU:ssa. Tehtäväkenttään kuuluvat väkivallan ehkäisy ja kansallinen kriisivalmius, radikalisaation ja väkivaltaisen ekstremismin torjunta ja psykososiaalinen seuranta. Kirjailija on ollut mm. vastuussa Norjan terrori-iskun uhrien psykososiaalisesta seurannasta.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.