Aino on kuvaus kahdesta eri kulttuureissa samana aikakautena elävän ihmisen kohtaamisesta. Ensimmäisenä alkava tarina kertoo muusta maailmasta eristyksissä olevalla Intian valtamerellä sijaitsevalla saarella elävästä Aishasta sekä hänen kasvustaan aikuiseksi kyläyhteisön keskellä aikakautena, jolloin saaren elämään ja ravinnonsaantiin vaikuttaa eniten ilmastonmuutos. Saarelaiset kalastavat, metsästävät sekä keräävät kasveja ja hedelmiä ruoaksi. He uskovat saaren Jumalan Badukin tuovan heille onnea ja luonnonkatastrofin uhatessa yrittävät lepyttää tät lahjoillaan. Luonnonkatastrofin uhka sekä vihdoin sen toteutuminen pakottavat saarelaiset muutamaan elintapojaan ja kehittämään tekniikkaa veneenrakennuksen muodossa. Tämä johtaa viimein kohtaamiseen toisen kulttuurin kanssa. Samanaikaisesti rinnalla elää toinen tarina australialaisen pojan Noahin kasvusta yhä kehittyvän tekniikan keskellä. Tarina alkaa vuodesta 2039. Kehittyvä tekniikka ja AI:n läsnäolo on arjessa hyvin vahva, niin robottien kuin opetusAndroidien kautta. Noah kokee olevansa hyvin erilainen moniin nuoriin verrattuna: Hän asuu kahdestaan antiikkiliikkeen omistavan isänsä kanssa ja lapsena hänen paras ystävänsä oli aboriginaalityttö Makai. Koulun alettua kaksikon tiet kuitenkin eroavat. Noahin elämään on mahtunut menetyksiä kuten äidin kuolema. Ystävien puute ja huoli maailman tilasta saa hänet liittymään radikaaliin järjestöön, joka vie hänet myös ongelmiin. Sattuman kautta hän lähtee veneellään pitkälle retkelle juuri silloin, kun Australiassa tapahtuu jotain hyvin kummallista, jossa AI:lla on näppinsä pelissä. Veneretken alkupäässä Noah kohtaa jälleen lapsuudenkaverinsa Makain. Lopussa kaksi eri kulttuuria Noah ja Aisha tapaavat myös toisensa. Tästä alkaa kulttuurien rinnakkaiselo, mutta ei Australian mantereella. Kirjan nimi AINO, voidaan yhdistää sanoista Aisha ja Noah. Se voidaan tulkita myös englanninkielisesti kaksiosaisena kieltolauseena AI No.
Olen Kotkasta lähtöisin, kulkeutunut työn perässä Keski-Suomen kautta junan tuomana pohjoiseen, jossa olen tehnyt parikymmentä vuotta teollisuustyötä, sekä perustanut perheen. Kirjoittaminen sekä soittaminen ovat aina olleet lähellä sydäntä ja niitä harrastan. Kotonani niin kirjat kuin levytkin saavat fyysisen olomuodon. Kansikuvat ovat taidetta ja itse vinyylilevyn sekä kirjan valitsemiseen hyllystä kuunneltavaksi tai luettavaksi liittyy oma viehätyksensä. Näen myös luonnossa paljon kauneutta ja liikun mielelläni siellä perheen kanssa tai yksin niin partioharrastuksen kuin valokuvauksenkin merkeissä.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.